torstai 19. maaliskuuta 2015

Operaatio: Kissaparveke

Toissapäivänä postiluukusta tipahti tiedote: teille aletaan asentaa parvekelaseja 18.03. Olimme odottaneet laseja jo pitkään, sillä se mahdollisti kissojen ulkoilun valvotusti ja turvallisesti. Seuraava tehtävä olisi parvekkeen sisustaminen kissaystävälliseksi. Tarkoitus olisi saada aikaan kunnon kissaparveke, jossa olisi mukavaa niin meillä kaksijalkaisilla kuin kissoillakin.

Parvekkeemme on melko isokokoinen, noin 3 m x 1,7 m. Tarkoitus olisi ostaa jonkinlainen pieni (käytetty, halpa, ei ehkä niin siisti...) sohva, jotta siellä voisi viettää enemmänkin aikaa. Lisäksi olisi mahtava löytää jostain raapimispuu piristämään kissojen ulkoilua ja kaikenlaisia muita tasoja, pöytiä, makuupaikkoja... Kaikkea, mitä ikinä voikaan keksiä, jotta parvekkeesta tulee kotoisa ja viihtyisä! Projekti on siis vasta aivan aluillaan, ja sisustuksen valmistumiseen voi vierähtää tovi jos toinenkin. Tällä hetkellä sieltä kuitenkin löytyy kiva pahvilaatikkorakennelma, joka on tähän asti ollut
makuuhuoneessamme. Laatikot ovat peräisin Zooplus-tilauksista ja laatikoiden sisällä on kasa jämäkankaita pehmusteena.

Tänä aamuna lasitus valmistui lopullisesti, ja pystyimme päästämään kissat haistelemaan raitista ilmaa. Lily kierähti saman tien maahan makaamaan kehräyksen saattelemana (voisin väittää, että oli pitkäkarvaiselle kissalle mukavan viileä taso) kun taas Luka kulki parveketta ympäri matalana ja hieman epävarmana. Pian sekin kuitenkin rentoutui ja parveke osoittautuikin mahtavaksi paikaksi haistella ulkoilmaa, kurkkia ikkunoista ulos ja seurata takapihalla olevan leikkipuiston tapahtumia.

Kun parvekelaseja asennettiin, oli kissojen lukitseminen turvallisesti oven taakse ensin hieman haastava ajatus: kissathan osaavat avata ovet! Jouduimme myöhään illalla väsyneinä kääntämään makuuhuoneen kahvan ympäri, jotta vahinkoa ei pääsisi
tapahtumaan. Kissat pysyivät kuin pysyivätkin nätisti päivän oven toisella puolella (tosin lasiasentaja kertoi, että kissat olivat innoissaan katselleet ikkunan läpi tämän puuhia). Onneksi Luka ei ole oppinut käsittelemään väärin päin olevaa kahvaa. Vielä.

Oppimisesta puheenollen: meillä harjoitellaan täällä kovasti yksinkertaisia temppuja kuten 'istu' ja 'pyöri'. Molemmat osaavat nätisti jo istua, ja Luka on oppinut nopeasti pyörimään ympäri sulavasti. Ruoka on näille kissoille hyvä motivaattori, ja uskoisin, että tulevat sen avulla oppimaan vielä yhtä sun toista!
Ruokapuoleen ei ole tullut hirveästi muutosta. Jotkut ruuat aiheuttavat yhä nenän nyrpistystä, myös sellaiset, joita aiemmin syötiin hyvillä mielin. Olen itse nähnyt hyväksi keinoksi sekoittaa märkäruuan sekaan kuivanappuloita, jolloin kupista häviää sekä hyvänmakuiset nappulat että enemmän märkäruokaa mitä pelkiltään häviäisi. Miamor on tällä hetkellä ainoa (meillä tarjottava) ruokamerkki, joka uppoaa mutisematta. Muita syödään vähän ja nälkäisenä vähän enemmän.
Tänään meillä ihmisillä oli ruokana lohta, josta annoin ennen paistamista kissoille palat. Lily söi omansa hyvillä mielin mutta kaverin palaan ei koskenut. Luka taas kävi haistamassa omaa kalapalaa, nuolaisi vähän mutta jätti syömättä. Se palasi tosin puolen tunnin päästä takaisin kupille, siirsi kalan pöydän alle ja meni lopulta syömään sen.

Muuten kaikki sujuu kissojen kanssa hyvin! Ovat päivä päivältä läheisempiä, tulevat itse hakemaan rapsutuksia kun kaipaavat, tuovat leluja luokse kun tahtovat leikkiä ja ovat muutenkin kaikin puolin ihania!

- Siiri, Luka & Lily

maanantai 9. maaliskuuta 2015

The paketti

Zooplussalta tuli tänään kaksi pakettia tuttuun tapaansa kotiinkuljetuksella ovelle saakka.


Nyt löytyy ruokaa joksikin aikaa. Miamoria on meillä syöty hyvillä mielin, ja sitä onkin ollut hyvä sekoittaa "pahoihin" ruokiin. Animondan purkkiruoista on tykätty kanasta ja ankasta, mutta kalkkuna ja kani ei ole kelvannut. Kahta muuta makua (kalkkuna ja katkarapu sekä lihalautanen) en ole vielä kokeillut, mutta toivotaan että kelpaavat, sen verran tätä ruokaa on!
Bozitan kania tuli ostettua ihan reippaasti - on nimittäin ainoaa Bozitaa joka kelpaa. Bozita ruokana on hinta-laatusuhteeltaan ihan loistavaa: lihaa löytyy paljon mutta ei kasviksia, ei viljoja eikä sokereita. Olisi ihan mahtavaa, jos sitä menisi meillä enemmän, mutta valitettavasti ainakin Luka nirsoilee sen suhteen. Löytyisihän näitä keinoja opettaa syömään, mutta lähdetään siihen myöhemmin - nyt mennään sillä mitä on!

Ruoan lisäksi paketista löytyy edusmatto hiekkalaatikolle. Lattia on kissojen tulon jälkeen ollut, no, hiekkaa täynnä, ja sitä on tullut tassujen mukana ruokapöydälle, sänkyyn... kaikkialle! Toivotaan, että matto auttaa pitämään edes enimmät hiekat hiekkalaatikon lähistöllä!
Nystyräpalloja meillä onkin jo muutama kappale. Niiden kanssa leikitään melko vaihtelevasti: harvemmin ne jaksavat kiinnostaa, mutta silloin kun kiinnostavat, niin niiden perässä juostaan ympäri asuntoa! Lisäksi rapinapallot tulivat uutena leluna taloon. Uskoisin, että nämä saavat meillä aika paljon suosiota. Kaikki rapisevat lelut (rapisevat höyhenkepit, rapinahiiret..) ovat nimittäin niitä parhaita ja kiinnostavimpia.
Höyhenkeppejä löytyy jo kolme (joista yksi on taittunut keskeltä ja toisesta on kaikki höyhenet irronneet), mutta en usko että niitä voi meillä koskaan olla liikaa. Niitä on kiva jahdata, ja vielä kivempaa on kun toinen kissa kuljettaa lelua suussa ja toinen alkaa leikkiä kepin toisella päällä!
Höyhenkeppejä piti tulla kolme. Kuvassa kuitenkin näkyy kaksi. Ei ollut kovin vaikea arvata, mihin yksi oli ehtinyt kadota sillä välin kun lappasin tavaroita pöydälle kuvausta varten:


Toinen paketti pitääkin sisällään 30 kg Tigerino Canada -kissanhiekkaa. Tätä en ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta alan (varmuuden vuoksi) sekoitella vanhaan hiekkaan uutta vähän kerrallaan, jos tämä sopisi meille paremmin.

- Siiri, Luka & Lily