Power of Nature - luonnollista ruokaa kissallesi

Joko teillä syödään Power of Naturea?

Haluaisin pitää pienen mainospuheen kissanruuasta, johon pääsin tutustumaan paremmin harjoitteluni aikana. Kyseessä on täysin viljaton, soijaton ja perunaton kissanruokamerkki, joka on suunniteltu vain ja ainoastaan kissaa varten monien vuosikymmenien kestäneiden tutkimustöiden pohjalta.

Powerin perusajatus lähtee siitä, että kissa on kautta aikojen käyttänyt ravinnokseen pieniä saaliseläimiä, kuten hiiriä ja rottia. Koska pieneläimiä on aina ollut saatavilla, ei kissan ole tarvinnut kehittää kykyä käyttää kasvisten ravinteita hyväkseen; sen ruuansulatuselimistö ei ole vuosien saatossa muuttunut. Kissa on yhäkin aito saaliseläinten syöjä - lihansyöjä. Hampaat ovat pysyneet raateluhampaina, eikä niihin ole kehittynyt purupintoja kasviravinnon hienontamiseen. Lyhyen suolensa vuoksi kasvisravinto ei ehdi sulaa kunnolla ja antaa ravinteita kissan elimistöön.

Ruuissa on käytetty aitoa lihaslihaa, ja lihan sivutuotteet on jätetty pois. Teurasjätettä kissa pystyy hyödyntämään vain hieman tai ei ollenkaan. Yhtä lailla kasvikset ja viljatuotteet ovat erittäin huonoja proteiininlähteitä. Elimistö joutuu kovalle koetukselle yrittäessään hyödyntää näitä huonolaatuisia proteiineja, mikä rasittaa ruuansulatuselimistöä ja on vahingollista munuaisille. Powerissa jokaiselle ruoka-aineelle löytyy perustelut, eikä ruokaan ole lisätty mitään ylimääräistä, mistä kissa ei voisi hyötyä saati mistä sille olisi haittaa.

Ruoka tuotetaan Englannissa, ja sen on kehittänyt suomalaissyntyinen nainen. Power of Nature toimii myös lahjoittajana eläintensuojelutyölle, ja ruuan tuottamiseen käytetään lähitilojen lihoja.

Esite Power of Naturesta:

http://www.sydanystava.com/userData/elaintarvike-sydanystava/tiedostot/PON_Esite_FIN_RZ_Druck.pdf

Powerin kehittäjä on kirjoittanut myös hyvän kolmiosaisen juttusarjan Mettis-lehteen, joka löytyy netistä! Mikäli kissan ruokinta (tai perustelut Powerin sisällölle) kiinnostaa, suosittelen lukemaan artikkelit:

Terveellistä kissanruokaa - osa 1 (s. 17-20)
http://www.norjalainenmetsakissa.fi/lehdet/mettis_2_2010.pdf

Terveellistä kissanruokaa - osa 2: valmisruoka (s. 10-12)
http://www.norjalainenmetsakissa.fi/lehdet/mettis_3_2010.pdf

Terveellistä kissanruokaa - osa 3: kotiruokaa kissalle (s. 10-11)
http://www.norjalainenmetsakissa.fi/lehdet/mettis_4_2010.pdf

Ruoan suomalainen maahantuoja on Eläintarvike Sydänystävä Pirkkalassa. Jälleenmyyjiä löytyy ympäri Suomen:

http://www.sydanystava.com/jalleenmyyjat

Ensilumi

Ensilumi satoi tännekin muutamia viikkoja sitten, ja pääsimme ihailemaan sitä Lilyn kanssa!

Ps. Lue ajankohtaisemmin kuulumisia Facebook-sivuiltamme!

Ulkoilma ja paketti #2

Tänään me ei välitetä kuvien laadusta - eihän?

Meille tuli taas paketti. Tällä kertaa se sisälsi jälleen suurimmaksi osaksi ruokaa, mutta myös ihan älyttömän mahtavan upeat ja kivat valjaat! Harmi vaan, että kissat eivät olleet ihan samaan mieltä valjaiden mukavuuden kanssa...

Kyseessä on tällaiset todella normaalit Zooplussasta tilatut valjaat, jotka vaikuttivat ensialkuun vähän pelottavan liruilta ja sellaisilta, että niistähän karkaisi kissa ihan hetkessä sille päälle sattuessaan. Hyvin ne kuitenkin pitivät lopulta.
Ongelmia valjaiden kanssa syntyi kuitenkin siinä vaiheessa, kun niitä piti yrittää säätää sopivan kokoisiksi. Onneksi käytössä oli neljä kättä, joista kaksi antoi kivoja herkkuja kun toiset kaksi pitivät ikävästi sylissä ja mittailivat valjaita.
Lily tottui valjaisiin nopeasti, kun taas Luka yritti kävellä maata pitkin eikä selvästikään tykännyt typeristä kiristävistä naruista ollenkaan. Ajattelin käyttää hyväksi netistä lukeemaani vinkkiä, eli valjaat päälle ja saman tien ulos, jotta kissa ei ehtisi edes huomata koko valjaita! No, seuraava vaihe olikin kissat syliin ja ulos.

Luka pelkää kenkiä. En osaa vieläkään aivan sanoa, mihin jännittävään se ne yhdistää, mutta aina kun kävelen kodissa sisällä kengät jalassa, tulee kissasta todella varautunut, ja se on melkein valmiina juoksemaan sängyn alle. Voisin itse järkeillä, että ääni muistuttaa liikaa vieraita ja pelottavia ihmisiä, tai sitten esimerkiksi ääniä ennen eläinlääkärireissuja(?) tai jotain muuta yhtä ikävää. Tämän kanssa ei normaalisti ole ollut ongelmia, mutta pihalla tästä tulikin vähän liian suuri juttu. Talutin Lukaa ihan rauhassa, mutta raukka kääntyi koko ajan hädissään katsomaan jalkojani. No, täytyi siirtyä kissan tasolle. Otin siis kengät pois ja astelin märällä ja mutaisella maalla valkoiset sukat jalassani. Sinne meni kivat sukat, mutta ainakin Luka rauhottui huomattavasti, kun perässä ei talsinut oudot kengät.

Yleisesti ulkoilureissu sujui melko vaihtelevasti kissasta riippuen. Luka tuntui enemmän pelkäävän ulkoilmaa, eikä siellä ollut oikein mitään jännää. Valjaatkin tuntuivat ikäviltä päällä. Lily taas kulki todella kivasti ja rauhassa valjaissa ja lähti jopa tutkimaan vähän ympäristöä. Johtopäätökset: jatkamme ulkoilua paremmilla keleillä Lilyn kanssa, mutta Luka saa jäädä sisälle.

Sitten siihen pakettiin. Koska Miamor oli jälleen alennuksessa, tuli sitä ostettua reippaasti. Lisäksi kokeilimme paria uutta ruokaa, Smillaa ja MAG'sia. Molemmat näyttivät olevan koostumukseltaan hyvin samankaltaisia Animondan kanssa, enkä itse nähnyt suurta eroa edes merkkien sisällössä. Kumpikin ruoka meni kuitenkin todella huonosti alas, mutta uskoisin maistuvan, jos mukaan sekoittaisi nappuloita tai Miamoria.

Muuten meillä menee oikein kivasti! Laitoimme muutama viikko sitten PESUlle viestiä kissojen kuulumisista, kun koeaika päättyi. Seuraava isompi operaatio kissojen kanssa on tehosterokotus ja siihen liittyvät automatkat eläinlääkärille. Jännittää jo etukäteen!

- Siiri & kissat

Operaatio: Kissaparveke

Toissapäivänä postiluukusta tipahti tiedote: teille aletaan asentaa parvekelaseja 18.03. Olimme odottaneet laseja jo pitkään, sillä se mahdollisti kissojen ulkoilun valvotusti ja turvallisesti. Seuraava tehtävä olisi parvekkeen sisustaminen kissaystävälliseksi. Tarkoitus olisi saada aikaan kunnon kissaparveke, jossa olisi mukavaa niin meillä kaksijalkaisilla kuin kissoillakin.

Parvekkeemme on melko isokokoinen, noin 3 m x 1,7 m. Tarkoitus olisi ostaa jonkinlainen pieni (käytetty, halpa, ei ehkä niin siisti...) sohva, jotta siellä voisi viettää enemmänkin aikaa. Lisäksi olisi mahtava löytää jostain raapimispuu piristämään kissojen ulkoilua ja kaikenlaisia muita tasoja, pöytiä, makuupaikkoja... Kaikkea, mitä ikinä voikaan keksiä, jotta parvekkeesta tulee kotoisa ja viihtyisä! Projekti on siis vasta aivan aluillaan, ja sisustuksen valmistumiseen voi vierähtää tovi jos toinenkin. Tällä hetkellä sieltä kuitenkin löytyy kiva pahvilaatikkorakennelma, joka on tähän asti ollut

makuuhuoneessamme. Laatikot ovat peräisin Zooplus-tilauksista ja laatikoiden sisällä on kasa jämäkankaita pehmusteena.

Tänä aamuna lasitus valmistui lopullisesti, ja pystyimme päästämään kissat haistelemaan raitista ilmaa. Lily kierähti saman tien maahan makaamaan kehräyksen saattelemana (voisin väittää, että oli pitkäkarvaiselle kissalle mukavan viileä taso) kun taas Luka kulki parveketta ympäri matalana ja hieman epävarmana. Pian sekin kuitenkin rentoutui ja parveke osoittautuikin mahtavaksi paikaksi haistella ulkoilmaa, kurkkia ikkunoista ulos ja seurata takapihalla olevan leikkipuiston tapahtumia.

Kun parvekelaseja asennettiin, oli kissojen lukitseminen turvallisesti oven taakse ensin hieman haastava ajatus: kissathan osaavat avata ovet! Jouduimme myöhään illalla väsyneinä kääntämään makuuhuoneen kahvan ympäri, jotta vahinkoa ei pääsisi

tapahtumaan. Kissat pysyivät kuin pysyivätkin nätisti päivän oven toisella puolella (tosin lasiasentaja kertoi, että kissat olivat innoissaan katselleet ikkunan läpi tämän puuhia). Onneksi Luka ei ole oppinut käsittelemään väärin päin olevaa kahvaa. Vielä.

Oppimisesta puheenollen: meillä harjoitellaan täällä kovasti yksinkertaisia temppuja kuten 'istu' ja 'pyöri'. Molemmat osaavat nätisti jo istua, ja Luka on oppinut nopeasti pyörimään ympäri sulavasti. Ruoka on näille kissoille hyvä motivaattori, ja uskoisin, että tulevat sen avulla oppimaan vielä yhtä sun toista!

Ruokapuoleen ei ole tullut hirveästi muutosta. Jotkut ruuat aiheuttavat yhä nenän nyrpistystä, myös sellaiset, joita aiemmin syötiin hyvillä mielin. Olen itse nähnyt hyväksi keinoksi sekoittaa märkäruuan sekaan kuivanappuloita, jolloin kupista häviää sekä hyvänmakuiset nappulat että enemmän märkäruokaa mitä pelkiltään häviäisi. Miamor on tällä hetkellä ainoa (meillä tarjottava) ruokamerkki, joka uppoaa mutisematta. Muita syödään vähän ja nälkäisenä vähän enemmän.
Tänään meillä ihmisillä oli ruokana lohta, josta annoin ennen paistamista kissoille palat. Lily söi omansa hyvillä mielin mutta kaverin palaan ei koskenut. Luka taas kävi haistamassa omaa kalapalaa, nuolaisi vähän mutta jätti syömättä. Se palasi tosin puolen tunnin päästä takaisin kupille, siirsi kalan pöydän alle ja meni lopulta syömään sen.

Muuten kaikki sujuu kissojen kanssa hyvin! Ovat päivä päivältä läheisempiä, tulevat itse hakemaan rapsutuksia kun kaipaavat, tuovat leluja luokse kun tahtovat leikkiä ja ovat muutenkin kaikin puolin ihania!

- Siiri, Luka & Lily

The paketti

Zooplussalta tuli tänään kaksi pakettia tuttuun tapaansa kotiinkuljetuksella ovelle saakka.

Nyt löytyy ruokaa joksikin aikaa. Miamoria on meillä syöty hyvillä mielin, ja sitä onkin ollut hyvä sekoittaa "pahoihin" ruokiin. Animondan purkkiruoista on tykätty kanasta ja ankasta, mutta kalkkuna ja kani ei ole kelvannut. Kahta muuta makua (kalkkuna ja katkarapu sekä lihalautanen) en ole vielä kokeillut, mutta toivotaan että kelpaavat, sen verran tätä ruokaa on!
Bozitan kania tuli ostettua ihan reippaasti - on nimittäin ainoaa Bozitaa joka kelpaa. Bozita ruokana on hinta-laatusuhteeltaan ihan loistavaa: lihaa löytyy paljon mutta ei kasviksia, ei viljoja eikä sokereita. Olisi ihan mahtavaa, jos sitä menisi meillä enemmän, mutta valitettavasti ainakin Luka nirsoilee sen suhteen. Löytyisihän näitä keinoja opettaa syömään, mutta lähdetään siihen myöhemmin - nyt mennään sillä mitä on!

Ruoan lisäksi paketista löytyy edusmatto hiekkalaatikolle. Lattia on kissojen tulon jälkeen ollut, no, hiekkaa täynnä, ja sitä on tullut tassujen mukana ruokapöydälle, sänkyyn... kaikkialle! Toivotaan, että matto auttaa pitämään edes enimmät hiekat hiekkalaatikon lähistöllä!
Nystyräpalloja meillä onkin jo muutama kappale. Niiden kanssa leikitään melko vaihtelevasti: harvemmin ne jaksavat kiinnostaa, mutta silloin kun kiinnostavat, niin niiden perässä juostaan ympäri asuntoa! Lisäksi rapinapallot tulivat uutena leluna taloon. Uskoisin, että nämä saavat meillä aika paljon suosiota. Kaikki rapisevat lelut (rapisevat höyhenkepit, rapinahiiret..) ovat nimittäin niitä parhaita ja kiinnostavimpia.
Höyhenkeppejä löytyy jo kolme (joista yksi on taittunut keskeltä ja toisesta on kaikki höyhenet irronneet), mutta en usko että niitä voi meillä koskaan olla liikaa. Niitä on kiva jahdata, ja vielä kivempaa on kun toinen kissa kuljettaa lelua suussa ja toinen alkaa leikkiä kepin toisella päällä!
Höyhenkeppejä piti tulla kolme. Kuvassa kuitenkin näkyy kaksi. Ei ollut kovin vaikea arvata, mihin yksi oli ehtinyt kadota sillä välin kun lappasin tavaroita pöydälle kuvausta varten:

Toinen paketti pitääkin sisällään 30 kg Tigerino Canada -kissanhiekkaa. Tätä en ole vielä päässyt kokeilemaan, mutta alan (varmuuden vuoksi) sekoitella vanhaan hiekkaan uutta vähän kerrallaan, jos tämä sopisi meille paremmin.

- Siiri, Luka & Lily

Uudet päivät uudessa kodissa

Toissailtana kissat (vihdoin) saapuivat. Olin varautunut lähes kaikkeen; että ne piilottelisivat sängyn alla ensimmäisen illan, eivät söisi, eivät hyväksyisi syystä tai toisesta uutta hiekkalaatikkoa.. En kuitenkaan aivan täysin ollut varautunut siihen, miten asiat todellisuudessa tapahtuivat. Kissat nimittäin tutkivat asunnon läpikotaisin ja söivät pian onnellisena vierekkäin. Oltiinhan minulle kerrottu, että nopeasti nämä sopeutuisivat, mutta silti huomattavan paljon nopeammin, mitä olin osannut odottaa.

Meidän oli alun perin tarkoitus pitää kissoja yön yli makuuhuoneessa, jossa oli ruokakupit, hiekkalaatikko sekä raapimistolppa. Huone kuitenkin tutkittiin läpi nopeasti ja oven toinen puoli tuntui kiinnostavan enemmän. Päätimme päästää kissat saman tien koko asuntoon.
Ensimmäinen ilta meni nopeasti tutustuessamme toisiimme. Kissat jaksoivat leikkiä monta tuntia putkeen; Luka rapisevilla höyhenkepeillä, ja Lily säntäsi ympäri huoneistoa pallojen perässä.
Minulle kerrottiin, että nämä olisivat todella helppoja ensimmäisiksi kissoiksi ja paikkansahan se tuntuu pitävän. Lily arastaa vielä hieman kosketusta, mutta tulee itse puskemaan kun siltä tuntuu. Luka taas rakastaa rapsutuksia ja (varsinkin ruoka-aikaan) kiehnää kovasti jaloissa. En jaksa uskoa, että sopeutumisen kanssa tulee enää takapakkia, kissat kun vaikuttavat jo olevan kotonaan.

Eilen lähti jälleen zooplus-tilaus, joka sisälsi leluja, reilusti hiekkaa, erilaisia ruokia ja maton hiekkalaatikon eteen - sitä hiekkaa nimittäin tuntuu leviävän tassujen sekä jalanpohjien mukana ympäri lattiaa.
Ruuan vaihtaminen tuntuu olevan ehkä haasteellisinta tällä hetkellä. Toistaiseksi sekoitan tuttua Whiskasia uusien ruokien (Bozita, Animonda, Miamor..) sekaan, mutta hyvin vaihtelevasti näyttää maistuvan. Uudet Power of Nature -kuivanappulat näyttävät kyllä uppoavan paremmin kuin hyvin, mikä on hienoa!
Onneksi ruokien(kaan) kanssa ei ole mitään kiirettä, ja on aikaa mennä kissojen ehdoilla. Täytyy vain toivoa, että pikkuhiljaa voidaan jättää Whiskas pois ja siirtyä kokonaan astetta terveellisempään ruokaan.

Kaikin puolin viime päivät ovat olleet ihania ja kissojen touhuja jaksaisi katsoa vaikka koko päivän! Hieman vaativiahan ne ovat, leikkiä nimittäin pitäisi aivan koko ajan, mutta onneksi tällä hetkellä ei olekaan muuta kuin aikaa!

- Siiri, Luka & Lily

Viikko ennen kissoja

Sain eilen puhelinsoiton. Olin odottanut sitä koko päivän, sillä se yksi soitto kertoisi sen, olisimmeko avopuolisoni kanssa valittu tulevaksi kodiksi kahdelle ihanalle kissalle. Vastaus oli myöntävä.

Kissojen adoptioprosessi kesti yhteensä vain kolme päivää. Ensimmäisenä päivänä soitin Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen (PESU:n) kissapuhelimeen, jossa kyseltiin hieman tulevasta kodista ja entisestä kissakokemuksesta. Puhelun päätteeksi sain tilapäiskodin numeron, johon soitin jo samana päivänä, ja tapaaminen tilapäiskodin sekä kissojen kanssa sovittiin seuraavalle illalle.
Kävimme katsomassa kissoja ja ihastuimme täysin; molemmat olivat helposti lähestyttäviä, leikkisiä ja kaikin puolin ihania. Ne sulattivat sekä minun että puolisoni sydämet täysin. Lähdimme tilapäiskodista hyvillä mielin pois toivoen, että olimme tehneet hyvän vaikutuksen ihmisiin, jotka päättivät kissojen uudesta kodista.

Tällä hetkellä olo on todella helpottunut, vaikka paljon on vielä tehtävää ennen kissojen saapumista. Alustavasti sovimme kotiutumispäiväksi torstain 26.02., joten vielä olisi viikko aikaa hoitaa keskeneräisiä asioita.

Tähän asti olemme olleet hyvissä ajoin liikkeellä. Ensimmäiset lelut on ostettu jo puoli vuotta sitten, ja kaikki tavarat alkavat olla hiljalleen kasassa. Ajattelin ensimmäiseen viestiin eritellä hieman tähänastisia menoja ja selkeyttää itsellenikin, mitä vielä puuttuu.

xx.08.2014 - 20.02.2015
2 x ruokakuppi: 4,78 € (2,39 € / kpl)
vesikuppi: 3 €
ruoka-alusta: 2,29 €
kissanvessa + lapio: 29,00 €
raapimispuu: 41,63 €
raapimistolppa: 16,90 €
2 x kantoboksi: 31,80 € (15,90 € / kpl)
kissapeti: 8,99 €
lelut: yhteensä n. 15 €
ruuat ja herkut: n. 50 €
-----
yhteensä ~204 €

(Kissojen hankkiminen ei luonnollisestikaan ole ilmaista, ja varsinkin alkuun kannattaa varata reippaasti säästöjä. Halpoja kantobokseja on mahdollista löytää esimerkiksi kirpputoreilta ja alennusmyynneistä, ja leluja on helppo rakentaa itsekin paperimytystä ja narusta. Suosittelenkin jokaiselle kissan hankkijalle aloittamaan hyvissä ajoin tavaroiden hamstraamisen!)

(kuvat © Riikka Ala-Hulkko)

- Siiri & kissat